Arvioinnin opas näyttötutkintojen arvioijille
Arvioinnin opas on tarkoitettu arvioijalle apuvälineeksi näyttötutkintojen arviointiin. Oppaan tavoitteena on yhdenmukaistaa arviointitoimintaa erilaisissa arviointitilanteissa.

Ammatillinen aikuiskoulutus
Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa
lisäkoulutusta.

Ammattitaitovaatimus
Tutkinnon osissa on yksi tai useampia ammattitaitovaatimuksia, jotka on
muodostettu työelämän tehtävä- ja taitoalueista.

Ammattikirja
Opetushallituksen hyväksymä asiakirja, johon tehty merkintä näyttötutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta.

Ammattitutkinto
Siinä osoitetaan alan ammattityöntekijältä vaadittu ammattitaito. Ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä vähintään kolmen vuoden työkokemusta. ”Ammattilaisen tutkinto”

Ammattitutkintostipendi
Koulutusrahaston myöntämä stipendi näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle.

Arvioija
Ammattitaidon osoittamista eli tutkintosuoritusta arvioiva henkilö.

Arvioinnin kohteet
Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota.

Arviointi
Tutkintosuoritukset arvioidaan perustutkinnoissa arvosanoilla kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1 ja hylätty. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty – hylätty.

Arviointikriteerit (ammatillisissa perustutkinnoissa arviointikriteeri)
Arvioinnin kriteerit määrittävät ammatillisissa perustutkinnoissa annettavan arvosanan tason sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytyn tutkintosuorituksen tason.

Arviointiaineisto
Tutkinnon osittain koottu kirjallinen ja tarvittaessa myös digitaalinen aineisto, joka koostuu tutkintosuoritusten kattavista arvioinneista ja tutkinnon suorittajan itsearvioinneista. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1) tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on
mainittu tutkinnon perusteissa, 2) kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista, 3) tutkintotoimikunnan tunnustamat dokumentit aiemmin osoitetusta osaamisesta ja 4) tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia.

Arviointiesitys
Kolmikantaisen arvioijaryhmän tekemä tutkinnnonosakohtainen esitys tutkintotoimikunnalle päätöksentekoa varten, mikä perustuu kattaviin tutkintosuoritusten arviointeihin.

Arviointikokous
Kokous, jossa työnantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavat, tutkinto toimikunnan hyväksymät arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen kattavan arviointiaineiston perusteella tutkinto toimikunnalle.

Erikoisammattitutkinto
Siinä osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Sen ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja (yleensä saman alan ammattitutkinto) sekä vähintään viiden vuoden työkokemusta. ”Ekspertin/mestarin tutkinto”

Henkilökohtaistaminen
Koulutuksen järjestäjälle asetettu velvoite tarjota aikuisille asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa.

Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja
Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräyksen (43/011/2006) mukainen asiakirja, johon dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.

Henkilökohtainen opiskeluohjelma
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998, 6 §) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavassa koulutuksessa tutkinnon suorittajalle tarvittavan ammattitaidon hankkimisen
henkilökohtaistamiseksi.

Kolmikanta
Kolmikantainen edustus näyttötutkintojärjestelmässä tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa sekä edustusta tutkintotoimikunnassa.

Koulutuksen järjestäjä
Kunta, kuntayhtymä, valtion liikelaitos ja rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa ammatillisen peruskoulutuksen (L 630/1998, 8 §) ja/tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen (L 630/1998, 4 §) järjestämiseen.

Koulutustoimikunta
Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaelin, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa seuraamaan, arvioimaan ja ennakoimaan koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä.

Kunniakirja
Näyttötutkinnon järjestäjän Opetushallituksesta tilaama kunniakirja näyttötutkinnon suorittaneelle.

Näyttö
Näyttötutkinnon perusteista poistuva käsite, joka on korvattu tutkintotilaisuus- ja tutkintosuoritus-käsitteillä.

Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma
Näyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma tutkintotilaisuuksien järjestämisestä.

Näyttötutkinto
Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton, työelämän hyväksymä perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa.
Näyttötutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.

Näyttötutkintoaineisto
Materiaali, jota käytetään tutkinnon osan mukaisen näyttötutkintojärjestelyjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Näyttötutkintoaineisto sisältää ohjeet näyttötutkinnon järjestäjälle, suorittajalle ja arvioijille.

Näyttötutkintojärjestelmä
Ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon osoittamistapa, jossa hankittu ammattitaito voidaan luotettavasti osoittaa ja laadukkaasti arvioida näyttötutkinnolla riippumatta ammattitaidon hankkimistavasta.

Näyttötutkintomestari
Näyttötutkintomestari on Opetushallituksen hyväksymän 15 opintoviikon (25 opintopisteen) laajuisen näyttötutkintomestarin koulutusohjelman (aikaisemmin: näyttötutkintojen järjestämisen kehittämiskoulutus) suorittanut henkilö.

Näyttötutkinnon järjestäjä
Koulutuksen järjestäjä tai muu yhteisö tai säätiö, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa tiettyä tutkintoa koskevan järjestämissopimuksen.

Näyttötutkinnon perusteet
Asiakirja, jossa määritellään tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat sekä mahdollinen osaamisala. Tutkinnon perusteista päättää Opetushallitus.

Näyttötutkintojen järjestämissopimus
Tutkintotoimikunnan tekemä sopimus koulutuksen järjestäjän tai muun yhteisön tai säätiön kanssa näyttötutkintojen järjestämisestä.

Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelma
Näyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma tutkintotilaisuuksien järjestämisestä.

Näyttötutkinto-opas
Opetushallituksen julkaisema näyttötutkinto-opas (2011). Opas on tarkoitettu näyttötutkinnon järjestäjille, tutkintotoimikunnille ja muille näyttötutkintojärjestelmän toimijoille työvälineeksi. Oppaan tavoitteena on edelleen kehittää näyttötutkintotoiminnan laatua, koota yhteen ja selkeyttää eri yhteyksissä tehtyjä linjauksia, sekä yhdenmukaistaa toimintaa.

Näyttöympäristö
Toimintaympäristö, jossa tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan.

Opas näyttötutkinnon arvioijien perehdyttämiseen
Opas on laadittu näyttötutkinnon arvioijien perehdyttämisen tueksi. Näyttötutkinnon järjestäjä voi käyttää opasta tarkistuslistana suunnitellessaan ja toteuttaessaan arvioijien perehdyttämistä.

Osaamisen tunnistaminen
Menettely, jossa tutkinnon suorittajan aiemmin hankkima osaaminen tunnistetaan alalle soveltuvin menetelmin näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistamisessa.

Osaamisen tunnustaminen
Tutkintotoimikunnan tekemä päätös siitä, että tutkinnon suorittajalla on tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito ja hänelle voidaan antaa tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta.

Osaamisala
Tutkinnon perusteet voivat jakaantua kahteen tai useampaan osaamisalaan, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta pakollisesta ja valinnaisesta tutkinnon osasta.

Perustutkinto
Se vastaa ammatillista peruskoulutusta (120 ov) ammatillisissa oppilaitoksissa. Siinä osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkinnon vaatimustaso määritetään ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa. ”Alalle tulo tutkinto”

Todistus tutkinnon osan suorittamisesta
Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osan tai osien suorittamisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta tutkinnon suorittajan sitä pyytäessä.

Tutkinto
on nimike näyttötutkintojärjestelmän rakenteeseen kuuluvalle näyttötutkinnolle.

Tutkinnon osa
Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi.

Tutkinnon perusteet
Opetushallituksen antama määräys, jossa määritellään tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat ja mahdolliset osaamisalat.

Tutkinnon suorittaja
Näyttötutkintoa suorittava henkilö.

Tutkintomaksu
Näyttötutkintoon osallistuvalta tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä perittävä tutkintokohtainen maksu (58 € vuonna 2011). Tutkinnon järjestäjä tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle.

Tutkintorakenne
Opetus- ja kulttuuriministeriön antama asetus ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista,
jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona. Ammatillisista perustutkinnoista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön erillisellä asetuksella.

Tutkintosuoritus
Näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta.

Tutkintotilaisuus
Tapahtuma tai tilanne, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkinnon osittain.

Tutkintotodistus
Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta.

Tutkintotoimikunta
Opetushallituksen asettama, työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja ammatinharjoittajia edustava luottamuselin (L 631/1998, 7 §). Tutkintotoimikunnat mm. valvovat tutkintojen järjestämistä ja antavat tutkintotodistukset.

Tutkintovastaava
on tutkinnon järjestäjän vastuuhenkilö. Tutkintovastaava on vastuussa tutkinnon kaikista ko. näyttötutkintoon liittyvistä tutkintoasioista (tutkinnon järjestämissopimukset, rahoitus, tiedotus, tutkintotoimikuntien kanssa tehtävä yhteistyö, arvioijat jne…)