Arvioinnin opas näyttötutkintojen arvioijille
Arvioinnin opas on tarkoitettu arvioijalle apuvälineeksi näyttötutkintojen arviointiin. Oppaan tavoitteena on yhdenmukaistaa arviointitoimintaa erilaisissa arviointitilanteissa.

Ammatillinen aikuiskoulutus
Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta.

Ammatillinen neuvottelukunta
Oppilaitoskohtainen työmarkkinaosapuolten ja oppilaitoksen edustajien muodostama toimielin, jonka tehtävänä on kehittää yritysten ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa ja mm. osallistumalla suunnitteluun ja arviointiin.

Ammattikirja
Opetushallituksen hyväksymä ammattikirja, johon tehty merkintä näyttötutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta.

Ammattitutkinto
Siinä osoitetaan alan ammattityöntekijältä vaadittu ammattitaito. Ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä vähintään kolmen vuoden työkokemusta. ”Ammattilaisen tutkinto”

Ammattitutkintostipendi
Koulutusrahaston myöntämä stipendi näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle.

Arvioija
Tutkinnon suorittajan osoittaman ammattitaidon arvioija: työntekijä-, työnantajapuolen tai opetusalan/koulutuksen edustaja.

Arvioinnin kohteet
Tutkinnon osassa vaadittavat ammattitaidon keskeiset ydinpätevyydet, jotka tulee arvioida perusteiden mukaan laadittujen arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointi
Tutkintosuoritukset arvioidaan perustutkinnoissa arvosanoilla kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1 ja hylätty. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty – hylätty.

Arviointikriteerit
Tutkinnon perusteiden mukaisesti laaditut arviointitasot, jotka määrittelevät arviointiasteikon.

Erikoisammattitutkinto
Siinä osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Sen ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja (yleensä saman alan ammattitutkinto) sekä vähintään viiden vuoden työkokemusta. ”Ekspertin/mestarin tutkinto”

Henkilökohtaistaminen
Koulutuksen järjestäjälle asetettu velvoite tarjota aikuisille asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa (valmistavassa koulutuksessa).

Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja
Asiakirjaan dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.

Kirjallinen tehtävä
Näyttötutkintosuorituksina voi olla erilaisia kirjallisia tehtäviä, joita ovat mm.
• perinteiset kokeet tai tentit
• suunnittelu- ja kehittämishankkeet ja tehtävät (case’t)
• pohdinta-, arviointi-, selvitys-, raportti- ja esitystehtävät

Kolmikanta
Näyttötutkintojen arvioijina toimivat tutkinnon järjestäjän (opetusalan) edustaja, työnantajapuolen edustaja ja työntekijäpuolen edustaja. Tutkinnon järjestäjän tulee liittää näyttötutkintojen järjestämissopimuksen liitteeksi arvioijaluettelo sekä / tai määritellä arvioijien pätevyydet. Tutkintotoimikunta vahvistaa arvioijat. Tutkinnon järjestäjän on ylläpidettävä arvioijaluetteloa.

Koulutustoimikunta
Opetusministeriön nimittämä yleinen tai useimmin alakohtainen toimielin, jonka tehtävänä on yhdessä opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Koulutustoimikunta osallistuu työelämän tutkinnon perusteiden uudistamistyöhön esittämällä perusteiden vahvistamista Opetushallitukselle.

Kunniakirja
Näyttötutkinnon järjestäjän Opetushallituksesta tilaama kunniakirja näyttötutkinnon suorittaneelle.

Näyttö
Ks. tutkintosuoritus ja tutkintotilaisuus.

Näyttötutkinto
Suorittamalla näyttötutkinnon henkilö osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattialan osaamisen tason työelämän ja sen kehittymistarpeista johdetuissa tehtäväkokonaisuuksissa, näytöissä. Tutkinto on suoritettu, kun henkilö on hyväksytysti suorittanut ja tutkintotilaisuuksissa näytöillä osoittanut kaikki ne tutkinnon (pakolliset ja valinnaiset) osat, joista tutkinto muodostuu.

Näyttötutkintoaineisto
Materiaali, jota käytetään tutkinnon osan mukaisen näyttötutkintojärjestelyjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Näyttötutkintoaineisto sisältää ohjeet näyttötutkinnon järjestäjälle, suorittajalle ja arvioijille.

Näyttötutkintojärjestelmä
Ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon osoittamistapa, jossa hankittu ammattitaito voidaan luotettavasti osoittaa ja laadukkaasti arvioida näyttötutkinnolla riippumatta ammattitaidon hankkimistavasta.

Näyttötutkintomestari
on Opetushallituksen rahoittaman 25 op mittaisen näyttötutkintomestarikoulutusohjelman suorittanut henkilö, joka useimmiten on opetusalan edustaja. Tutkintojen järjestämissopimuksen mukaan tulee tutkintosuoritusten arvioijista yhdellä olla em. koulutus suoritettuna.

Näyttötutkinnon järjestäjä
Koulutuksen järjestäjä tai muu yhteisö tai säätiö, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa tiettyä tutkintoa koskevan järjestämissopimuksen.

Näyttötutkinnon perusteet
Asiakirja, jossa määritellään tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat sekä mahdollinen osaamisala. Tutkinnon perusteista päättää Opetushallitus.

Näyttötutkintojen järjestämissopimus
Näyttötutkinnon järjestämiseen oikeuttava sopimus, jonka laativat tutkinnon järjestämisoikeutta hakeva oppilaitos/organisaatio ja se tutkintotoimikunta, jonka toimialaan (ja toimialueeseen) kyseinen tutkinto kuuluu.

Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelma
Tutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma näyttötutkinnon ja tutkintosuoritusten suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.
Järjestämissuunnitelma laaditaan ensisijaisesti tutkinnon järjestäjän työvälineeksi ja toissijaisesti tutkintotoimikunnalle.

Näyttötutkinto-opas
Opetushallituksen julkaisema näyttötutkinto-opas (2007). Opas on tarkoitettu näyttötutkinnon järjestäjille, tutkintotoimikunnille ja muille näyttötutkintojärjestelmän toimijoille työvälineeksi. Oppaan tavoitteena on edelleen kehittää näyttötutkintotoiminnan laatua, koota yhteen ja selkeyttää eri yhteyksissä tehtyjä linjauksia, sekä yhdenmukaistaa toimintaa.

Näyttöympäristö
Toimintaympäristö, jossa tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan.

Opas näyttötutkinnon arvioijien perehdyttämiseen
Opas on laadittu näyttötutkinnon arvioijien perehdyttämisen tueksi. Näyttötutkinnon järjestäjä voi käyttää opasta tarkistuslistana suunnitellessaan ja toteuttaessaan arvioijien perehdyttämistä.

Osaamisala
Tutkintoon kuuluvien yhden tai useamman pakollisen tai valinnaisen tutkinnon osan muodostama kokonaisuus, joka muodostaa tutkinnon suorittajan ammatillisen osaamisen painopisteen. Saman tutkinnon alla voi olla useita eri osaamisaloja. Tutkintonimikkeet määräytyvät sen mukaan, minkä osaamisalan tutkintosuoritukset tutkinnon suorittaja hyväksytysti suorittaa.

Perustutkinto
Se vastaa ammatillista peruskoulutusta (120 ov) ammatillisissa oppilaitoksissa. Siinä osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkinnon vaatimustaso määritetään ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa. ”Alalle tulo tutkinto”

Todistus tutkinnon osan suorittamisesta
Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osan tai osien suorittamisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta tutkinnon suorittajan sitä pyytäessä.

Tutkinto
on nimike näyttötutkintojärjestelmän rakenteeseen kuuluvalle näyttötutkinnolle.

Tutkinnon osa
Tutkinto muodostuu pakollisista ja/tai valinnaisista tutkinnon osista, joiden määrä vaihtelee tutkintokohtaisesti. Näyttötutkinnoissa osoitetaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset tutkinnon osittain.

Tutkinnon perusteet
Ammattialakohtaisissa tutkinnon perusteissa (perustutkinnoissa opetussuunnitelman perusteissa) kuvataan työelämän tehtävä- ja taitoalueista muodostetut ammattitaitovaatimukset. Perusteissa ilmaistaan ne ammattitaidon kannalta keskeiset alueet tai toiminnot (arviointikohteet), joihin arvioinnissa on kiinnitettävä erityinen huomio. Perusteissa määritellään myös
arviointikriteerit, jotka puolestaan ilmaisevat, kuinka tutkinnon suorittajan on työssään suoriuduttava. Lisäksi tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnon osittain tutkintosuorituksen arviointiin liittyvät vaatimukset.

Tutkinnon suorittaja
Henkilö, joka osallistuu tai on osallistunut tutkinnon vaatimuksien mukaisiin tutkintotilaisuuksiin ja osoittanut ammatillisen osaamisensa ja ammattitaitonsa niissä tutkinnon osissa, joista tutkinto muodostuu.

Tutkintorakenne
(ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan)
Opetusministeriön antama asetus tutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona.

Tutkintosuoritus
on tutkinnon osan muodostama luonnolliseen työprosessiin kuuluva itsenäinen ja arvioitava työtehtävien toiminnallinen kokonaisuus.

Tutkintotilaisuus
Tutkinnon järjestäjän organisoima ja ennalta suunniteltu tapahtumakokonaisuus, jossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammatillisen osaamisensa yhdessä sovittujen ja määriteltyjen työtehtävien avulla. Tutkintotilaisuus voi pitää sisällään useampia tutkintosuorituksia, tutkintosuoritukset arvioidaan kolmikantaisesti.

Tutkintotodistus
Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta, kun kaikki tutkinnossa vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti

Tutkintotoimikunta
Valtakunnallinen tai alueellinen luottamuselin, jonka jäsenet on valittu kolmikantaisesti edustamansa järjestön esityksestä, jonka Opetushallitus on vahvistanut.

Tutkintotoimikunta
• vastaa näyttötutkintojen valvonnasta
• huolehtii tutkintotilaisuuksien riittävästä ja kattavasta saatavuudesta
• solmii tutkintojen järjestämissopimukset
• täsmentää arvioinnin kohteet, arviointikriteerit ja tutkintosuoritusten järjestämistavat
• tekee arvioinnin lopullisen päätöksen
• tekee aloitteita tutkinnon perusteiden ja tutkintotoimikunnan kehittämiseksi
• valvoo tutkintotilaisuuksista perittävien maksujen kohtuullisuutta

Tutkintovastaava
on tutkinnon järjestäjän vastuuhenkilö. Tutkintovastaava on vastuussa tutkinnon kaikista ko. näyttötutkintoon liittyvistä tutkintoasioista (tutkinnon järjestämissopimukset, rahoitus, tiedotus, tutkintotoimikuntien kanssa tehtävä yhteistyö, arvioijat jne…)