1. Omaehtoinen koulutus
2. TE-keskusten rahoitus
3. Oppisopimuskoulutus
4. Henkilöstökoulutus

1. Omaehtoinen koulutus

Suurinta osaa suomalaisesta aikuiskoulutuksesta rahoitetaan julkisista eli valtion ja kuntien varoista. Keskeisen perustan rahoituksessa muodostaa se, että koulutuksen järjestäjällä / oppilaitoksen ylläpitäjällä on opetusministeriön myöntämä lupa. Kyse on tällöin julkisen valvonnan alaisista oppilaitoksista. Rahoitukseen osallistuu myös opiskelija omalla rahoitusosuudellaan, joka määräytyy koulutusmaksuina.

Valtio säätelee aikuiskoulutuksen laajuutta pitkälle rahoituksella. Ammatillisessa peruskoulutuksessa kokonaisopiskelijamäärät on mitoitettu, mutta koulutuksen järjestäjä itse päättää paikkojen jaosta nuorten ja aikuisten koulutukseen.

Valtionosuusmallilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa rahoitus myönnetään laskennallisin perustein kertomalla opiskelija-, opetustunti- tai muulla sovitulla yksikköjen määrällä näitä laskentayksikköjä varten vahvistettu yksikköhinta. Hinta voi olla kaikelle koulutukselle sama tai koulutuksen kustannuserojen mukaan porrastettu. Näin muodostuvaan summaan myönnetään valtion rahoitus valtionosuutena.

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä muutettiin lailla ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta 1212/2000. Lääninhallitusten hoitama lisäkoulutuksen hankintajärjestelmä lakkasi samalla. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevat säännökset sisältyvät nyt kaikin osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (635/1998, muutettuna lailla 1211/2000). Rahoitus myönnetään opetusministeriön myöntämänä valtionosuutena (11 §) ja lääninhallitusten myöntäminä valtionavustuksina (43 §).

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle myönnetään lisäkoulutuksen käyttökustannuksia varten rahoitusta 90 prosenttia euromäärästä, joka saadaan laskemalla yhteen valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistettujen opiskelijatyövuosien määrien ja opiskelijatyövuotta kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot. Henkilöstökoulutukseen rahoitus on kuitenkin 50 % mainitulla tavalla lasketusta euromäärästä. Yksikköhinnat on porrastettu opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta annetun asetuksen (806/1998, muutos 1292/2000) mukaisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 9623,04 euroa v. 2008.

2. TE-keskusten rahoitus

Työministeriön työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen kohdennettu rahoitus vaihtelee työmarkkinoiden ja työllisyystilanteen mukaisesti.

Työministeriö hankkii pääasiassa opetusministeriön vastuulla olevista oppilaitoksista tarvitsemaansa koulutusta. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti työttömät ja työttömyysuhan alaiset kansalaiset. TE-keskukset vastaavat työvoimapoliittisen koulutuksen hankinnasta työministeriön ohjeiden mukaisesti. Rahoitukseen saattaa saada myös EU-rahoitusta. TE-keskus voi rahoittaa myös yritysten, yhteisöjen ja organisaatioiden henkilöstön koulutusta, jos sillä on työvoimapoliittinen motiivi.

Työnantajapalvelut
TE-keskuksen työvoimaosasto ja niiden työvoimatoimistot tuntevat alueensa työmarkkinat. TE-keskus auttaa työnantajia henkilöstön rekrytoinnissa ja koulutuksessa. Se neuvoo asiakasta eri tilanteissa, sekä työntekijöiden lisäys- että vähentämistarpeiden yhteydessä. Paikalliset työvoimatoimistot toteuttavat käytännössä pääosan palveluista. Peruspalvelut ovat maksuttomia. Ne tarjoavat lisäksi niitä täydentäviä, erikseen sovittavia maksullisia palveluja.

Rekrytointi- ja työvoimakoulutus
TE-keskus ja työvoimatoimistot järjestävät työvoimakoulutusta yrityksen palveluksessa oleville ja palvelukseen tuleville työntekijöille. Tällainen koulutus tukee ensisijaisesti pk-yrityksen henkilöstön ammattitaidon lisäämistä ja tilanteita, joissa on selkeä rekrytointitarve. Koulutus voi olla ajankohtainen pk-yrityksen rakennemuutos-tilanteissa, esimerkiksi vaihtoehtona lomautuksille sekä työttömyyttä ehkäisevänä täydennyskoulutuksena.

Työvoimakoulutus rahoitetaan ostojärjestelmän kautta, jolloin työvoimaviranomaiset ostavat oppilaitoksilta koulutuksen tarjousten perusteella. Näin TE-keskukset ja työvoimatoimistot seuraavat elinkeinoelämän koulutus- ja rekrytointitarpeita sekä pyrkivät vastaamaan järjestämällä ammattialan koulutusta.

Kehittämiskoulutus KEKO on tapa löytää ja perehdyttää avainhenkilöitä pk-yritysten kehittämistehtäviin työvoimakoulutuksen keinoin. Kohteena ovat työtä vailla olevat erityiskoulutetut. Koulutettavat toteuttavat yritysten kehittämishankkeita ja ovat samalla täydennyskoulutuksessa. Lisätietoja löytyy mm. työministeriön sivuilta TE-keskusten alueellisilla sivuilla on tietoa ajankohtaisista koulutus- ym. hankkeista. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) osallistuu usein merkittävässä määrin koulutuskustannuksiin.

Työvoimatoimistojen työnantajapalvelut
Paikalliset työvoimatoimistot ovat henkilöstön hankinnan ammattilaisia ja osallistuvat myös yrityksen henkilökunnan kouluttamiseen. Pääosa palveluista on työnantajille maksuttomia. Työnantajia palvellaan yli 180 työvoimatoimistossa eri puolella Suomea.

Rekrytointipalveluja ovat neuvonta, rekrytointi, yhteishankintakoulutus, kansainvälinen harjoittelu ja EURES-työnvälitys. Maksullisia palveluja ovat haku- ja haastattelupalvelut, soveltuvuusarviot ja henkilöstövuokraus.

Henkilöstön ja työyhteisön kehittämispalveluja ovat mm. vaihtovalmennus, KEKO-koulutus ja lukuisat muut koulutus- ja kehittämisprojektit. Maksullisia palveluja ovat resurssikartoitus, työyhteisön toimivuuden analyysi ja työyhteisön koulutuspalvelut

Työvoimatoimistojen tuki työnvoiman palkkaamisessa
Työllistämistuki
Työolosuhteiden järjestelytuki
Oppisopimukseen voi saada tietyin edellytyksin työllistämistukea. Lisätietoja saa oman alueen työvoimatoimistosta.

Henkilöstön vähentämistarpeen yhteydessä työvoimatoimistosta saa neuvontaa, yhteishankintakoulutusta ja maksullisena palveluna uudelleensijoittumisvalmennusta. Lisätietoja työnantajapalveluista saa työministeriön sivuilta ja työvoimatoimistoista.

Lisätietoja: www.te-keskus.fi

3. Oppisopimuskoulutus

Ammatillinen lisäkoulutus oppisopimuskoulutuksena on käyttökelpoinen tapa aikuisena opiskella itselleen ammattitaito. Oppisopimuskoulutus soveltuu myös yritysten henkilöstökoulutukseen. Koulutusohjelma laaditaan aina opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaan. Tavoitteena voi olla perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai muu laajan ammatillisen osaamisen kehittäminen.

Yrityksen tarpeisiin koulutettua työvoimaa
Oppisopimus on edullinen mahdollisuus kouluttaa työvoimaa yrityksen tarpeisiin. Uudistettu koulutus ottaa huomioon entistä paremmin yrityksen tarpeet. Koulutuksen hankkiminen on entistä joustavampaa.

Oppisopimus on tehokas tapa laajentaa henkilöstön peruskoulutusta kouluttaa henkilöstöä uusiin tehtäviin hankkia työntekijöille erikoistavaa koulutusta hankkia tarpeiden mukaista työvoimaa.

Taloudelliset edut

Työnantaja saa
• valtion varoista koulutuskorvausta työpaikalla annettavan koulutuksen järjestämisestä.

Koulutuskorvauksen määrä sovitaan erikseen jokaista oppisopimusta varten ennen sopimuksen hyväksymistä. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa koulutusala sekä opiskelijan kokemus- ja koulutustaso.

Työnantaja voi lisäksi hakea työllistämis- tai yhdistelmätukea silloin, kun tarkoituksena on tehdä oppisopimus työttömän työnhakijan kanssa. Työvoimatoimisto harkitsee työllistämistuen euromäärän. Tuen määrään vaikuttaa työnhakijan työttömyyden kesto sekä ammattitaidon ja työkokemuksen puutteet. Yksityiskohtaisempia tietoja työllistämis- ja yhdistelmätuesta saa työvoimatoimistoista.

Opiskelijan opintososiaaliset edut
Opiskelijalla on oikeus saada opintososiaalisia etuja tietopuolisen opetukseen ja tutkinnon suorittamiseen osallistumisen ajalta seuraavasti:

• ansionmenetyksen korvauksena päivärahaa 14 euroa opetuspäivältä
• perheavustuksena päivärahaa 16 euroa opetuspäivältä, jos opiskelijalla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi
• matkakustannusten korvausta opiskelijan matkasta koti- ja oppisopimuspaikkakunnalta opetuksen järjestämispaikkaan ja takaisin halvimman matkustustavan mukaan tietopuolisen opintojakson alkaessa ja päättyessä
• majoituskorvausta 5 euroa opetuspäivältä, jos tietopuolinen koulutus järjestetään opiskelijan koti- tai oppisopimuspaikkakunnan ulkopuolella.

Huomioitavaa:
• jos opiskelijalle maksetaan samalta ajalta palkkaa tai hänellä on oikeus muihin kuin ammatillisessa koulutuksesta annetuissa laissa (630/1998) tarkoitettuihin lakisääteisiin etuihin, hänellä on oikeus saada ainoastaan korvausta matka- ja majoittumiskorvauksista
• opintososiaaliset edut myöntää ja maksaa koulutuksen järjestäjä
• opintososiaaliset edut ovat verottomia

Koulutuksen järjestäjien palvelut
Noin 80 oppisopimuskeskusta, oppisopimustoimistoa tai alan oppilaitosta eri puolilla Suomea palvelee kaikissa oppisopimuskoulutukseen liittyvissä asioissa. Vaivaton tapa edetä koulutusasiassa on ottaa yhteyttä näihin koulutuksen järjestäjiin. Opiskeluohjelma laaditaan vastaamaan sekä opiskelijan että työnantajan tarpeita. Oppisopimuskeskukset ja oppisopimustoimistot hankkivat tarvittavan tietopuolisen opetuksen. Ne ovat myös käytettävissä henkilöstön koulutustarpeen kartoittamisessa.

Lisätietoja: www.edu.fi/info/oppisopimus

4. Henkilöstökoulutus

Opetusministeriö voi rahoittaa yritysten henkilöstökoulutusta, jos koulutus vastaa työelämän ajankohtaisia tarpeita. Opetusministeriö tukee yrityskohtaisia ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavia koulutusohjelmia korkeintaan 50 % rahoitusosuudella. Loppurahoituksesta vastaa yritys.

Koulutusprojektin toteuttaminen on hyvin samanlainen oppisopimusprojektin kulun kanssa. Pääasiallisena erona on, että oppisopimuskoulutus on yritykselle ilmaista, ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutuksessa yrityksen on aina osallistuttava koulutuksen kustannuksiin.